Ding-dong, ding-dong. Joulunkellot ja sitä rataa. Luukku 20 ja sieltä löytyy tämän kalenterin muotiväreissä perinteinen kilikalikello. Nyt sitten kaikki kello-vertauskuvat kehiin. Kenelle kellot soivat. Rakkaus ei tule kello kaulassa. Hyvä kello kauas kuuluu. Kellon potut ja Patelan vitut, ne on maailmankuuluja. Missä on se hiiri, joka kissalle kellon ripustaisi? Paha kello kauas kuuluu. Vahinko ei tule kello kaulassa. No ne oli äkkiä käyty läpi. Nyt blogin kirjoittaja, olet omillasi.
20. päivä ja perjantai. Tampereella sataa yllättäen vettä ja on niin harmaa ja pimeä päivä. Kalenterin mukaan huomenna pitäisi olla se aika vuodesta, jolloin päivä on lyhimmillään. Olemme siis mörön persiissä nyt. Tämän pimeämmäksi ei voi enää mennä. Suomalaisia koteja valaisevat kirkasvalolamput ja ihmisten ahdasmielisyyden kirkas valo, joka lämmittää joulun aikaan lepattavalla liekillä.
Erilaiset luonnonkatastrofit saavat onneksi ihmisissä halun auttaa. Ainakin joillekin ihmisille. Maailma ei ole siis läpeensä läpimätä. Joulun aikaan puhumme siis eettisistä lahjoista. Mutta ihmisillä on se paha puolikin. Tähän tietysti liittyy sodat, ihmisten eriarvoisuus, ahneus, kateus ja mitä kaikkea muuta.
Mietiskelin, että jos hyvikset käyttää eurojaan eettisiin lahjoihin, niin entäs jos pahiksilla olisi mahdollisuus ostella epäeettisiä lahjoja. Mitäs ne voisi olla?
- Viidellä eurolla voisi ostaa valtiovarainministerille kovaääniset ilmavaivat tiedotustilaisuuteen. Tämä olisi varmasti hyvin suosittu.
- Kymmenellä eurolla voisi aiheuttaa somekouluttajalle demoefektin jossain webinaarissa.
- 15 eurolla saat radiotoimittajan unohtamaan mikrofonin päälle Anna Hanskin “mitkä ovat tontun tehtävät”-biisin päälle.
- 20 eurolla Pohjois-Korean “kadonnut” setämies ilmestyisi uudelleen. Tosin tämä olisi eettinen lahja demokratialle, mutta epäeettinen diktatuurille. Riippuu vallan, mistä päin asiaa tarkastelee.
- 50 eurolla Suomeen ei keksittäisi uutta Nokiaa, vaan vuollaan toisillemme kaarnalaivoja ja myydään se rappukäytävän siivouksen hinnalla.
- 100 eurolla jollekin tositv-julkimolle asennettaisiin vahingossa kolmas silikonitissi.
- 200 eurolla saisi vesivahingon Mäntyniemeen ja presidenttiparimme siirrettäisiin remontin ajan väistötilaan.
- 300 eurolla Minna Parikan kengät muuttuisivatkin feikkicrocseiksi.
- 400 eurolla Tuomas Enbusken Twitter-seuraajat katoaisivat.
- 500 eurolla Varpusparven joulukalenteri häviäisi ja kirjoittajalta vietäisiin tietokone ja tilalle annettaisiin kohokirjoitin.
Olkoon tämä joulu epäeettinen.
Vaan epäeettistä joulua
Mielessäin ootan minä ain
Sillä hangen puutteessa vain
Joulukaunan tunnen rinnassain
Päivän toinen mietinnän kohde. Mitenköhän mä eksyin miettimään, miten pääsiäisen sijainti lasketaan? Sattumalta surffailin. Päinvastoin kuin joulu, pääsiäinen voi olla aika mielenkiintoisissakin paikoissa. Kun sattuu sopivasti. Joulu on helppo: On kiveen hakattu, että aatto on 24.12 ja joulupäivä on sitten aatosta seuraava.
Mutta pääsiäinen lasketaan näin.
Annettu vuosiluku jaetaan 19:llä ja merkitään jakojäännöstä a:lla; jaetaan vuosiluku 4:llä ja saadaan jakojäännös b; jaetaan vuosiluku 7:llä ja saadaan jakojäännös c. Muodostetaan summa 24 + 19a, jaetaan se 30:llä ja merkitään jakojäännös d:llä. Muodostetaan toinen summa 5 + 2b + 4c + 6d, jaetaan 7:llä ja saadaan jakojäännös e. Silloin pääsiäissunnuntain päivämäärä on joko (22 + d + e):s maaliskuuta tai (d + e – 9):s huhtikuuta. Jos saatu päivä on 26.4., on pääsiäinen 19.4. Jos saatu päivä on 25.4. ja samalla d = 28 ja a suurempi kuin 10, on pääsiäinen 18.4. — Muina vuosisatoina kaksi kaavassa olevaa lukua saa hieman eri arvon. Eli tämä kaava toimii vain vuosina 1900 – 2099.
Kiitoksia tästä kaavasta matemaatikko Carl Friedrich Gauss. Kieltämättä pääsiäisen ajankohdan johtaminen on läheistä sukua KELA-tiedottamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti